”Best piece of business”
Harjoitusolosuhteet tässä pienessä seurassa ovat huippuluokkaa, kuten Valioliiga-seuralla kuuluukin olla. Uusi lähes 11 miljoonaa puntaa maksanut harjoituskeskus on manageri Dychen mielestä mahdollisesti parasta bisnestä, mitä seura on ikinä tehnyt. Dyche viittaa tällä yhä suuremmiksi ja suuremmiksi kasvaviin pelaajien siirtosummiin. Muun muassa Romelu Lukakun siirto maksoi 75 miljoonaa puntaa. Tuolla summalla olisi rakennuttanut lähes seitsemän harjoituskeskusta. Manchester City maksoi Kyle Walkerista puolestaan 45 miljoonaa puntaa. Kun yhden tällaisen pelaajan siirtosumma suhteutetaan esimerkiksi juuri Burnleyn harjoituskeskuksen hintaan, ei tuosta yhtälöstä paljon järkeä löydy siirtosummien osalta.
Burnley on osoittanut, että tekemällä asioita oikein ja keskittymällä kunnolla ydinosaamiseen, voidaan saada huipputulosta ilman järjettömiä satsauksia. Pelaajien tarkkailu on tässä tärkeässä roolissa. Seura on onnistunut löytämään hinta-laatusuhteiltaan sille hyvin sopivia pelaajia.
Burnleyn vahvuus
Jo viime kaudella Burnley osoitti olevansa kotona hyvin vaikeasti voitettavissa oleva joukkue. Tällä kaudella joukkue on vastaavasti ottanut todella suuria pisteitä vieraskentillä. Joukkue on sopeutunut Valioliigan vaatimuksiin täydellisesti ja pystyy kotonaan olemaan hallitsevampi joukkue. Vieraissa se pystyy puolustamaan tarkasti ja iskemään kotijoukkueen virheisiin tappavalla tehokkuudella. Tämän on saanut tällä kaudella kokea muun muassa hallitseva Valioliiga-mestari Chelsea, joka kärsi Burnleylle kauden avausottelussa 2-3 tappion. Burnley näytti heti seuraavassa vierasottelussa Tottenhamia vastaan pakottaen lontoolaiset 1-1 tasapeliin. Kolmannessa vieraspelissä vastassa oli Liverpool, joka oli edellisessä kotiottelussaan ryöpyttänyt Arsenalia 4-0 lukemin. Burnley taisteli myös Anfieldilta pisteen 1-1 lukemilla. Kauden neljännessä ja toistaiseksi viimeisessä vieraspelissä Evertonia vastaan Burnley piti maalinsa puhtaana ja toi täydet kolme pistettä Turf Moorelle 0-1 tuloksella.
Burnley on pelannut nyt seitsemän ottelua Valioliigassa tällä kaudella ja hävinnyt vain kerran. Se on ollut voittamaton kaikissa neljässä vieraspelissään ja on sarjataulukossa tällä hetkellä hienosti sijalla kuusi. Tämä kaikki joukkueelta, joka muutama kierros sitten menetti ykkösmaalivahtinsa, jota yleisesti pidetään yhtenä Valioliigan parhaana maalivahtina. Joukkue koki myös puolustuksesta kesällä kovan menetyksen kun Michael Keane siirtyi Evertoniin. Mikään näistä takaiskuista ei ole hidastanut joukkueen menoa ja juuri se on Burnleyn salaisuus. Dychen johdolla sillä on pelitapa ja identiteetti, joka kantaa vaikka joukkue kokisi minkälaisia pelaajamenetyksiä. Paikkaaja löytyy organisaatiosta tilanteeseen kuin tilanteeseen.
Toki Valioliiga on sarjana hyvin raaka ja usein hyvin rajallisilla resursseilla toimiva joukkue joutuu viimeistään vuodenvaihteen tienoilla niin tiukoille, että se näkyy sarjasijoituksessa keväällä. Poikkeuksiakin toki löytyy ja vieläpä aivan lähihistoriassa kun Leicester ylsi ennen näkemättömään vireeseen ja voitti Valioliiga-mestaruuden toissa kaudella. Aivan samaan Burnley ei tule missään nimessä yltämään, mutta vannoutuneelle jalkapalloromantikolle Burnleyn matka Valioliigassa on mieltä ylentävää katsottavaa.
Burnleyn heikkous
Burnleyn vahvuus tulee sen managerin, pelitavan sekä identiteetin lisäksi materiaalista. Oikeanlaiset pelaajat ovat oikeissa lokeroissa. Materiaalista löytyy kuitenkin myös Burnleyn heikkous. Joukkueen rinki on eittämättä liian kapea. Vaikka tällä hetkellä korvaava pelaaja löytyy organisaatiosta, niin tilanne muuttuu kun otteluruuhka alkaa viedä tehoja joukkueelta ja tarvitaan lisää tuoretta verta. Ilman uusia hankintoja uutta verta ei ole tiedossa. Tämän johdosta joukkueen pelaajat joutuvat liian kovaan tilanteeseen ja vaikka hyväkuntoinen joukkue onkin, tuo ruuhka tulee olemaan Burnleyn kaltaiselle pienelle seuralle liikaa.
Jos Burnley oli viime kaudella Valioliigan suurille joukkueille hankala vastustaja Turf Moorella, tällä kaudella se on ollut sitä etenkin vieraissa. Burnley jatkaa suurten kiusaamista koko kauden sekä kotona että vieraissa. Burnleyn ongelmat tulevat esiin ennemminkin muita pienempiä joukkueita vastaan, jolloin Burnley joutuu ennakkosuosikin asemaan. Silloin joukkue on haavoittuvainen, sillä vaikka joukkue on hyvin rakennettu, se ei ole Valioliigan taitavimmasta päästä. Pitkäaikainen pallonhallinta ei ole sen pelissä ominaisin piirre ja kurinalaisesti sitä vastaan puolustavat joukkueet aiheuttavat sille harmia. Tämän todisti ensimmäiseen kotiotteluun vieraaksi tullut Toni Pulisin West Bromwich, joka aiheutti Burnleylle toistaiseksi sen ainoan tappion.
Dychen tulevaisuus
46-vuotias englantilainen on erittäin kuuma tavaraa valmentajamarkkinoilla. Mutta kuten Arsenal-legenda Ian Wrightkin kysyi, onko hän valmentaja jonka suurseurat uskaltavat palkata managerikseen. Itse toivoisin uskallusta löytyvän. Valitettavasti kuitenkin suurseurojen johdon paineet ovat sen verran suuret, että riskien otto managerien suhteen pyritään saamaan minimiin. Tässä mielessä Dychen palkkaaminen ei liene suurseuroille kovin houkuttelevaa, sillä suurseuralle Dyche on riski.
Sen sijaan seuraava steppi lienee jokin Valioliigan keskisuurista seuroista. Loistava työ sellaisessa seurassa voi olla omiaan vakuuttamaan yhden suurseuran johtoportaan harkitsemaan tosissaan tämän lahjakkaan managerin palkkaamista.
Toistaiseksi niin Dychen kuin Burnleynkin tulevaisuus on sidottu toisiinsa. Molemmat tarvitsevat toisiaan ja matka kaksikolla on eittämättä vielä pahasti kesken.
